Webmail
Uutiset
Viljelysuunnittelu kiinnosti tuottajia
Kauhavan Maaseututoimi
aloitti kevään viljelijöille suunnatun koulutustilaisuuksien sarjan
Yrittäjäopiston kiinteistössä pidetyssä tilaisuudessa torstaina 26.1. Paikalle
oli saapunut yli viisikymmentä kuulijaa saamaan ajankohtaista tietoa tulevan
kevään tilanteesta.
Maaseutupäällikkö Janne
Lahnalampi totesi avauksessaan, että Kauhava on aina kolmen suurimman maatalouspitäjän
joukossa Suomessa eri mittareilla mitattuna.
Arjo Kangas MTT:ltä kertoi
esityksensä aluksi, että kasvukauden lämpöolot eli lämpösumma on kasvanut 1960
luvulta vuosituhanteen vaihteeseen sijoittuvalta aikajaksolta 14 % verrattuna
2000 luvun lämpösummaan. Vaikutukset näkyvät lämpimän ajan lisääntymisenä kesän
alussa ja lopussa, mutta myös kesän lämpöpiikkien lisääntymisenä. Lämmin syksy
ei myöskään jatka kasvukautta, sillä kasvien hyödynnettävissä olevan valon
määrä tulee rajoitteeksi. Kangas kuvasi markkinoiden tulevaa kehitystä
kertomalla, että esim. Ohran jyvän koko on jatkossa yksi hinnoittelutekijöistä.
Pieni jyväkoko voi olla este sadon myymiselle esim. tärkkelysohraksi Altialle.
Tämä on syytä ottaa huomioon viljeltävän lajikkeen valinnassa. Tärkkelyksen
laatu on suoraan verrannollinen satoon. Hyvä sato tuo mukanaan hyvän
tärkkelyksen totesi Kangas.
Rypsin viljelykierto pitää
olla Kankaan mukaan riittävä esim. viisi vuotta. Kauhavan savimailla ei kannata
kylvää rypsiä liian tiheään. Toukokuun puoliväli on sopiva aika totesi Kangas.
Viljelysuunnittelussa on huomioitava lajikkeiden muutosten lisäksi, että myös
tuholaiset muuttuvat. Esimerkiksi
kuoriaiset ovat tulleet pyretroideja sisältäville aineille vastustuskykyisiksi.
Rypsiä viljellään tässä laajuudessa vain Suomessa, muualla rapsi on yleisempi.
Rapsissa löytyy tästä syystä huomattavasti enemmän lajikkeita kuin rypsillä.
Rukiin hyvästä talvehtimisesta huolimatta kevätviljojen sato on ollut
aikaisemmin Pohjanmaalla huomattavasti parempi. Nykyisin uusilla
hybridilajikkeilla saadaan yli 1000 kg enemmän satoa kuin perinteisillä
lajikkeilla.
Veikko Tuominen Ely- keskuksesta
kertoi perusasioista, joita viljelijän on keväällä tarkistettava hyvissä ajoin.
Näitä ovat mm. viljavuustutkimusten, kasvinsuojelukoulutuksien ja
lanta-analyysien voimassaolo. Viljelijän on myös testattava ruiskujen
toimintakunto.
Tuominen käsitteli myös suurimmalla
osalla viljelijöistä ensi vuonna loppuvien LFA- ja ympäristösitoumuksien jatkosopimusten
tekemistä ja niihin liittyviä erityispiirteitä sekä mahdollisten loppujen
jonotuslohkojen hakemista tukikelpoiseksi. Lisäksi Tuominen kertoi Ely:n
terveiset oleellisimmista muutoksista koskien kansallisia ja EU-tukia,
sähköistä tukihakua, vuokrasopimusten tekoa sekä tukioikeuksien siirtoa.
Kasvinviljelyn
asiantuntija Henri Honkala ProAgriasta kertoi vuoden 2011 viljan tuotantomääristä
ja kulutuksesta Etelä-Pohjanmaalla. Vilja-ala Etelä-Pohjanmaalla on 21 %
kokonaisvilja-alasta, jolla tuotetaan 22 % kaikesta Suomessa tuotetusta
viljasta. Maakunnan teollisuus ja
karjatilat käyttävät 539 milj kg viljaa vuodessa. Koska tuotanto on ainoastaan
460 milj. kg on ns. viljatase 79 Mkg negatiivinen. Honkalan mukaan tulevan
kasvukauden näkymät viljan suhteen ovat melko vakaat. Ohran kulutus tulee
kasvamaan, ja sen tuotantoa onkin mahdollista lisätä. Vehnän viljely on
mahdollista pitää nykyisellä tasolla, mutta hyvälaatuisen kauran kysyntä tulee
hänen mukaansa kasvamaan.
